Nyt tuli törmättyä sen verran tajunnanräjäyttävään kuvaan, että oli pakko jakaa se teille muillekin. Kuva on kirjasta ”Se kasvaa mihin huomio kiinnittyy”, (Tiina Pajula, Anu Vihonen, BoD 2018).

Kirjan mukaan rakennumme kahdesta osasta

• sisimmästä, aidosta itsestämme, sielustamme
• egostamme

Sieluamme ohjaa sisäinen motivaatio ja palava halu tehdä niitä asioita, joista todella nautimme. Egomme taas rakentuu ulkopuolisista asioista – niistä normeista ja ajatuksista siitä, minkälaisia meidän muiden silmissä pitäisi olla.

Omannäköinen elämä syntyy siitä, kun sielu johtaa ihmisen toimintaa ja hyödyntää egon vahvuuksia antamatta niille hallitsematonta valtaa. Egon noustessa liian suureen rooliin elämä muuttuu suoritusten jonoksi, jossa pelko, kontrolli ja hyväksynnän hakeminen ohjailee toimintaamme.

Viedäänpä tämä ajatusleikki elämäntapamuutoksen maastoon.

Kun tarve elämäntapamuutokselle lähtee sisimmästä, sielustasi, aidosta itsestäsi:

• mietit minkälainen ihminen haluat olla. Haluatko elää elämäsi sohvalla vai olla aktiivinen ihminen, joka jaksaa juoksennella lasten kanssa pihalla, vaeltaa metsässä, ulkoilla, pyöräillä tai tehdä muita asioita, jotka sinulle oikeasti ovat tärkeitä.
• näet ympäristössäsi mahdollisuuksia. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus treenata vaikkapa leikkipuistossa kyykäten tai kerrostalon portaissa askeltaen. Sinulle pienikin aktivoituminen on parempi kuin passiivisuus.
• käyttäydyt ennakoivasti. Mietit etukäteen lounaspaikan, ettei nälkä pääse yllättämään ja käyt jo tänään illalla lenkillä, kun tiedät huomenna olevan poikkeuksellisen pitkä päivä
• luotat tunneälyyn ja tiedostamattomaan mieleesi kehoasi kuunnellessa. Kehosi kertoo, kun sillä on nälkä ja kun se on kylläinen. Se kertoo koska se on oikeasti levon tarpeessa ja koska sitä vaan laiskottaa.
• koet aidosti, että elämäntapamuutokselle on omia arvojasi tukeva tarve – esimerkiksi terveyden edistäminen painoa pudottamalla, itsenäisen elämän jatkaminen kotona pidempään, peruskunnon kohottaminen harrastuksen takia tms. Toiminta kumpuaa sisäisestä motivatiosta
• identiteettisi rakentuu oman missiosi ympärille – minkälainen ihminen minä itse tahdon olla
• toimintaasi ohjaa rakkaus omaa kehoasi ja itseäsi kohtaan. Keskiössä on oma visiosi.

Kun tarve elämäntapamuutokselle lähtee egostasi:

• mietit minkälainen ihminen sinun kuuluu olla. Miltä sosiaalisesti hyväksytyn aktiivisen ihmisen prototyypin kuuluu näyttää, mitä hänen kuuluu harrastaa ja mitä hänen kuuluu syödä.
• näet ympäristössäsi rajoitteita. Liikunta on suoritus, joka kuuluu suorittaa suorituspaikalla tiettynä suoritusajankohtana ja suorituksen kesto ja suoritusmäärä on etukäteen määritelty – muuten sitä ei lasketa.
• käyttäytyminen perustuu vaaratilanteisiin reagoimiseen. Lounas vieraassa buffetissa on uhka, joten on parasta välttää lounastapaamisten sopimista ja syödä itse punnitut eväät toimistolla.
• luotat päätöksenteossa älyyn ja järkeen. Ruoka syödään kellon mukaan ja kun päivän kalorit on täynnä, ne on täynnä vaikka vatsa kurnisi.
• koet, että elämäntapamuutoksen myötä saat sellaisen vartalon, josta näkee jo kaukaa, että sitä on treenattu. Kunhan vain pidät itsesi ruodussa, niin kaikki on hyvin.
• identiteettisi rakentuu sosiaalisen roolisi ympärille – minkälainen ihminen sinun kuuluu olla
• toimintaasi ohjaa pelko ulkopuoliseksi jäämisestä. Keskiössä on kunnianhimo ja alkukantainen tarve jäädä henkiin tilanteessa, jossa vain vahvimmat selviää.

Sama lainalaisuus pätee työpaikalla. Kun toimintaasi ohjaa sisin:

• mietit mitä haluat kauttasi tuoda työelämään, mikä on oma osuutesi työpaikan tapahtumista
• näet työpaikalla ja työtovereissasi mahdollisuuksia ja potentiaalia
• käyttäydyt ennakoivasti ja pyrit hoitamaan hommat etupainotteisesti
• hyödynnät tunneälyäsi ja tiedostamatonta mieltäsi päätöksenteossa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä
• teet arvojesi mukaista työtä ja olet siitä aidosti innoissasi
• työ-identiteettisi rakentuu oman missiosi ja erityistaitojesi varaan
• toimintaasi ohjaa rakkaus työtäsi kohtaan. Keskiössä on visiosi siitä, minkälaisessa työelämässä haluat urasi tehdä.

Kun toimintaasi töissä ohjaa ego:

• mietit minkälaisen työpaikan vanhempasi sinulle olisivat halunneet tai mitä muu sosiaalinen ympäristösi sinulta odottaa
• näet työtoverisi kilpailijoinasi
• käyttäydyt työpaikalla uhkiin ja vaaroihin reagoiden
• perustat päätöksenteon töissä älyyn, järkeen ja numeroihin. Asiat ovat joko mustia tai valkoisia.
• tavoittelet työurallasi statusta, joka saa sosiaalista hyväksyntää
• työ-identiteettisi rakentuu sosiaalisen roolisi varaan
• toimintaasi ohjaa pelko työpaikan tai statuksen menettämisestä. Keskiössä on kunnianhimo ja taistelu henkiinjäämisestä

Meillä kaikilla on ego ja sielu. Molempia varmasti elämässä tarvitaan. Emme myöskään ole 24/7 joko tai, olemme toisissa tilanteissa enemmän toista ja päin vastoin.

Jos kuitenkin sinusta tuntuu, että elämäntapamuutos ei ota onnistuakseen, työnteko on pelkkää stressaavaa suorittamista, parisuhde tökkii tai harrastaminen ei ole rentouttavaa vastapainoa työelämälle, pysähdy hetkeksi pohtimaan, kumpi näissä tilanteissa ohjaa ja kumpi on apukuskin paikalla – ego vai sisin? Muutatko elämäntapojasi itseäsi vai muita varten? Teetkö työtä, jota oikeasti itse haluat tehdä vai onko työ huomaamattasi ollut sinulle statussymboli? Haluatko aidosti olla nykyisessä parisuhteessasi vai oletko siinä siksi, että niin kuuluu tässä elämänvaiheessa olla? Harrastatko omaa lajiasi omalla tavallasi vai täytätkö siinäkin vain muiden vaatimuksia ja ulkopuolisia odotuksia? Oletko sellainen ihminen, joka haluat olla vai sellainen, jonkalainen sinun odotetaan olevan?